Naapurikylän suurmies Jouko Loikkanen on poissa

Säämingin Juvolasta kotoisin oleva Jouko Loikkanen menehtyi 24.4.2025. Juvola sijaitsee noin 10 kilometrin päästä Karvilasta.

Äitini Eila on myös kotoisin Juvolasta ja tunsi Loikkasen lapsuudesta, heillä oli ikäeroa vain pari vuotta. Eila kertoi, että Jouko-pojasta piti tulla maanviljelijä, mutta traaginen onnettomuus muutti tulevaisuuden suunnitelmat. Jouko menetti toisen kätensä olkisilppurissa ja tie maanviljelijäksi oli sitä myöten tukossa. Kun maanviljelys ei tullut
kysymykseen, lähetetiin poika opintielle ja menestystä tuli. Jouko Loikkanen teki hyvin merkittävän uran politiikassa ja virkamiehenä sekä järjestöissä, ks. tarkemmin Wikipedia-artikkelista. Ehkä parhaiten Loikkanen muistetaan Urho
Kekkosen vakituisena saunakaverina Tamminiemessä.

Tapasin Loikkasen ihan vahingossa n. 15 vuotta sitten. Isä Esan aikaan Karvilassa oli tapana käydä kalastamassa Pahkajärvellä, mutta jostain syytä kalansaanti meni aika surkeaksi siellä ja meitä poikia ei enää huvittanut sinne mennä. Niinpä yhtenä kesänä väsäsin auton peräkärryyn omatekoisen trailerin, jolla oli helppo kuskata soutuvenettä, minne tahansa sitten haluttiinkaan ongelle mennä. Kerran matkamme veljeni Jannen kanssa vei Juvolaan.

Katseltiin kartasta sopivia paikkoja, mistä voisi rantautua ja löysimme yhden lupaavan, jossa tie vei sopivasti ihan rantaan, mutta siinä ei ollut taloa eikä mökkiä. Tultiin paikalle ja se aivan ihanteellinen, loiva ranta ja siitä sai veneen kätevästi vesille. Peruuteltuamme auton rantaan, huomasin että siinä onkin itse asiassa mökki ihan muutaman kymmenen metrin päässä ja siellä näkyi liikettä. Arveltiin, että lienee viisainta mennä kysymään lupaa rantautumiseen, kun ilmeisesti tämäkin rantaosuus kuuluun heille.

Lompsin pihaan ja siellä oli yksin vanhahko mies, joka näytti jotenkin tutulle. Sanoin hyvät päivät ja pyytelin kohteliaasti anteeksi, että jos häiritsin. Mies vastasi hyvin ystävälliseen sävyyn eipä mitään. Kysyin lupaa mennä rannalta ongelle ja hän muitta mutkitta lupasi. Hän kysyin samaan hengenvetoon mistä päin ollaan tulossa? Kerroin olevamme Karvilasta ja lisäsin siihen, että nämä seudut on hyvinkin tuttuja, onhan äitimme kotoisin tuosta ihan naapurista. Niinkö, hän siihen ja kysyi minkä niminen äitini oli. Kerroin ja hän sanoi, että jo vain hänet tuntevansa, olivat käyneet samaa koulua. Silloin hoksasin, kenen kanssa puhun – sehän on itse Jouko Loikkanen, maankuulu Urho Kekkosen kaveri.

Hän vaikutti niin leppoisalta, että rohkenin sanoa ääneen havaintoni ja hän sen myös vahvisti. Juteltiin pitkään kaikenlaista, kyselin jopa jotakin Kekkosesta ja hän kertoikin, mutta ei mitään sellaista mitä ei olisi jo aiemmin julkisuudesta tuttua. Janne tuli perästä paikalle, kun ihmetteli, miten niin pitkään kestää yhden rantautumisluvan kysyminen. Kun kerroin tulleemme vahingossa merkkimiehen tontille, niin Janne yhtyi keskusteluun.

Tovin juteltuamme, hän sanoi yllättäen ” haluaakos pojat nähdä jotain mielenkiintoista?” No, me huuli pyöreänä, että tokihan halutaan. Hän marssi pidemmittä puheitta mökkiin sisään ja palasi kädessä paketti paahtoleipää. Mentiin laiturille kaikki kolme ja mies tunki suunsa täyteen paahtoleipää ja pupelsi pian suun sisällön kädelleen ja viskasi kaikki veteen. Siinä samassa kävi kauhea kohahdus, kun kymmenet isot kalat, näyttivät ainakin pari kiloisilta, luulen että suurin osa oli Säyneitä, hyökkäsivät syömään annosta. Hän kertoi, että nämä ovat hänen kavereitaan ja niitä on tosi paljon. Kalat tulevat hänen kanssaan myös uimaan pitkälle tuonne lahdelle. Hän kertoi syöttäneensä niitä monena vuotena ja porukka, joka tässä pyörii, on koko ajan kasvanut. Minä siihen, että tuostahan on helppo ihan vaan haavilla napata paistikalat, mutta hän siihen, ettei hän nyt sentään kavereitansa ala syömään. Kalastus tapahtuu poissa kotirannasta. Ihmeteltiin siinä aikamme ja hän kertoi vielä uudesta kirjaprojektistaan.

Kiittelimme vuolaasti keskustelusta ja rantaluvasta ja poistuimme hyvillä mielin onkimaan. Jäi todella mukava ja lämmin muisto tästä paikkakuntamme suurmiehestä! Hyvää iäisyysmatkaa Jouko.

Jone 25.4.2025